Eronnut perinnönjättäjä ja avioero-ositus tekemättä – ongelma vai ei?

Eri tiedotusvälineissä on hiljattain nostettu esille ongelmia, joita toimittamatta jääneestä osituksesta voi aiheutua sen jälkeen, kun toinen entisistä puolisoista on kuollut. Osituksessa puretaan puolisoiden välinen avio-oikeussuhde siten, että kumpikin saa yhtä suuren osuuden yhteenlasketusta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Tämä toteutuu tavallisesti siten, että osapuoli, jolla on enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta, luovuttaa sitä vähemmän omistavalle niin paljon, … Read more

Oikeudenkäyntikulut – mikä oikeudenkäynneissä maksaa ja maksavatko ne liikaa?

Oikeudenkäyntikulut ja niiden mahdollinen kohtuuttomuus nousevat ajoittain julkisen keskustelun kohteeksi, ja hyvä näin. Nyt kysymys on noussut esille sen jälkeen, kun KKO:n tuore presidentti Tatu Leppänen toi esille riita-asioiden kohtuuttomien oikeudenkäyntikulujen tuottaman oikeusturvaongelman ja pohti eräänä ratkaisumallina jonkinlaisia laskutuskattoja. Oikeudenkäynnistä asianosaiselle aiheutuvat kustannukset muodostuvat yleensä pääosin asianosaisen avustajana toimivan asianajajan tai muun lakimiehen palkkiosta, minkä … Read more

Osakeyhtiöiltä poistuu vanha velvoite, mutta uusi tulee tilalle

Heinäkuun 2019 alusta lukien yksityisiltä osakeyhtiöiltä on poistunut vähimmäisosakepääomaa koskeva vaatimus. Saamaan aikaan on toisaalta mm. juuri yksityisiä osakeyhtiöitä alkanut koskea uusi velvollisuus ilmoittaa kaupparekisteriin yrityksen tosiasialliset edunsaajat. Osakeyhtiö ei enää tarvitse osakepääomaa Osakeyhtiö voidaan jatkossa perustaa ilman yhtiöön sijoitettavaa pääomaa, ja vastaavasti aiemmin perustetun yhtiön osakepääoma on mahdollista alentaa nollaan. Ennen nyt kysymyksessä olevaa … Read more

Paljonko perunkirjoitus maksaa pääkaupunkiseudulla?

Suomessa asuvana kuolleen henkilön jälkeen on toimitettava perunkirjoitus kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä. Perunkirjoitusta luonnehditaan usein vain perintöveroilmoitukseksi. Tällä perusteella on jopa kyseenalaistettu se, onko perunkirjoituskulujen vähennyskelpoisuus perintöverotuksessa tarpeellinen ratkaisu lainsäätäjältä. Tällaista ajatusta vastaan on kuitenkin helppo huomauttaa, että perunkirjoitus aiheuttaa monia kuluja, joita veroilmoituksiin yleensä ei liity. Perunkirjoitusta ei periaatteessa laadi pesän ilmoittaja, vaan perunkirjoituksen … Read more

EU tuo kellokortit takaisin?

Euroopan unionin tuomioistuin antoi 14.5.2019 ratkaisun, jonka mukaan Euroopan unionin oikeus ei salli sellaista jäsenvaltioiden lainsäädäntöä, joka ei velvoita työnantajia ottamaan käyttöön järjestelmää, jonka avulla kunkin työntekijän päivittäinen työaika voidaan mitata. Julkisuudessa ratkaisu on esitetty varsin dramaattisena, lehtiotsikoiden mukaan nyt tulevat ”kellokortit takaisin”. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Unionin tuomioistuimen ratkaisussa oli kysymys siitä, että … Read more

Asunto-osakkeet sähköisiksi

Kaikki asunto-osakkeita ostaneet tai myyneet ovat toistaiseksi joutuneet tutustumaan paperisiin osakekirjoihin. Paperimuotoiset osakekirjat ovat aikanaan luoneet varmuutta osakkeiden vaihdantaan ja käyttöön velan vakuutena. Aika on kuitenkin ajanut paperisen osakekirjan tarjoamien etujen ohi – nykyisestä näkökulmasta osakekirja saattaa vaihdannan helpottajan sijasta näyttäytyä pikemminkin vaihdannan vaikeuttajana. Pörssiyhtiöiden osalta siirryttiin sähköiseen arvo-osuusjärjestelmään ja pois paperisista osakekirjoista jo 1990-luvulla. … Read more

Digitaalinen testamentti?

Teknisen kehityksen myötä erilaiset digitaaliset järjestelmät ja palvelut ovat saaneet yhteiskunnassamme koko ajan suuremman merkityksen. ”Digi” on päivän sana. Tämä kehitys ei kuitenkaan juuri ole koskettanut omasta jäämistöstä määräämistä. Perintökaaren mukaan testamentti on edelleen tehtävä kirjallisessa muodossa, ja sekä testamentin tekijän että kahden todistajan on merkittävä siihen allekirjoituksensa. Jonkinlaista siirtymää sähköistä maailmaa kohden tosin edustaa … Read more

Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen muuttaminen – mitä on syytä muistaa

Yhtiöjärjestystä on vanhastaan kuvailtu toteamalla, että kysymyksessä on yhtiön ”sisäinen laki”. Kerran laadittu yhtiöjärjestys vaatii toisinaan ”päivitystä”. Aika ja tilanteet muuttuvat, ja aikanaan tarkoituksenmukaisina pidetyt määräykset eivät aina ole sitä enää. Tyypillinen esimerkki muutoksen kohteesta monessa vanhemmassa taloyhtiössä on lunastuslauseke. Perustajaosakkaat ovat ehkä pitäneet sitä tärkeänä, mutta myöhemmin se on saattanut muuttua vain osakkeiden sujuvaa … Read more

Perintö- ja lahjavero – loputon polemiikin aihe

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta päätti 27.11.2018 olla antamatta mietintöä perintö- ja lahjaveron poistamista vaatineesta kansalaisaloitteesta. Oma kysymyksensä on, onko ratkaisu ollut oikea, ja olisiko perintö- ja lahjaverotuksesta luopuminen Ruotsin ja eräiden muiden maiden mallin mukaan ylipäätään tarkoituksenmukaista. Kriittisesti voidaan kuitenkin suhtautua siihen, että julkinen keskustelu on pyörinyt lähes yksinomaan veron poistamista tai säilyttämistä koskevien vaatimusten välillä. Kuitenkin … Read more

Lesken hallintaoikeuden arvon laskeminen selkiintynyt

Korkeimman hallinto-oikeuden 24.10.2018 julkaistu ratkaisu KHO 2018:139 on selventänyt oikeustilaa koskien lesken hallintaoikeuden arvon laskemista perintöverotuksessa. Leskellä on suoraan perintökaaren nojalla oikeus pitää kuolleen puolison omistuksessa ollut puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto sekä tavanmukainen asuinirtaimisto hallinnassaan. Kun lesken hallintaoikeus tällä tavoin jää rasittamaan rintaperillisten omistukseen siirtynyttä omaisuutta, tehdään rintaperillisten perintöverotuksessa ns. hallintaoikeusvähennys. Asunnon arvosta, josta … Read more