Moni tietää, että lakimääräisestä perimysjärjestyksestä voi poiketa testamentilla, mutta mikä onkaan se lakimääräinen perimysjärjestys, josta testamentilla voi poiketa?
Suomessa perimysjärjestyksestä on säädetty perintökaaressa. Perimysjärjestys rakentuu ns. parenteelijärjestelmälle. Parenteelijärjestelmässä perilliset on jaettu omiin ryhmiinsä sen mukaan, kuinka läheistä sukua perittävä ja perillinen ovat. Perintöön ovat oikeutettuja siihen parenteeliin kuuluvat perilliset, joiden sukulaisuussuhde perittävään on kaikkein läheisin.
Perintöön ovat oikeutettuja vain henkilöt, jotka ovat elossa perittävän kuolinhetkellä. Poikkeuksena on kuitenkin lapsi, joka on siitetty ennen perittävän kuolemaa, ja joka sittemmin syntyy elävänä. Tällainen lapsi voi periä, vaikka hän ei olisi vielä syntynyt ennen perittävän kuolemaa. Perintö jaetaan aina lähimpään parenteeliin kuuluvien perillisten kesken. Vasta silloin, jos lähimmässä parenteelissa ei ole ainuttakaan elossa olevaa perillistä, perintö jaetaan seuraavaksi lähimmän parenteelin perillisten kesken.
Ensimmäiseen parenteeliin kuuluvat ja siten lähinnä perintöön ovat oikeutettuja perittävän rintaperilliset, joita ovat perittävän lapset ja näiden jälkeläiset. Jos lapset ovat elossa, perintö jaetaan tasan lasten kesken. Jos joku perittävän lapsista on kuollut ennen perittävää, tulevat kuolleen lapsen sijaan hänen jälkeläisensä. Kuolleen lapsen jälkeläiset jakavat keskenään sen osan perinnöstä, joka olisi tullut kuolleelle lapselle, jos tämä olisi ollut elossa perittävän kuollessa. Sijaantulo-oikeus on rajoittamaton eli ennen perittävää kuolleen rintaperillisen sijaan tulevat aina tämän jälkeläiset alenevassa polvessa.
Ensimmäiseen parenteeliin kuuluvat rintaperilliset perivät kaiken perittävän kuolinpesään kuuluvan omaisuuden myös siinä tapauksessa, että perittävä oli avioliitossa. Leski ei siis tässä tapauksessa peri puolisoaan. Hänellä voi kuitenkin olla oikeus saada kuolinpesästä omaisuutta avio-oikeuden nojalla. Lesken avio-oikeus toteutetaan ”päältäpäin” ennen perillisten oikeutta perintöön. Tämä merkitsee sitä, että vasta leskelle mahdollisesti avio-oikeuden perusteella annettavan ns. tasingon jälkeen jäljelle jäävä kuolinpesän omaisuus on se perintö, joka jakautuu tasan rintaperillisten kesken.
Siinä tapauksessa, että perittävä on ollut avioliitossa, mutta rintaperillisiä ei ole jäänyt, leski perii puolisonsa koko omaisuuden. Ensin kuolleen puolison sukulaisilla on kyllä perintöoikeus, mutta se toteutetaan vasta lesken kuoleman jälkeen. Lesken kuoltua jaetaan lesken kuolinpesä ensin kuolleen puolison perillisten ja lesken perillisten kesken. Leski ei saa määrätä testamentilla ensin kuolleen puolison perillisille kuuluvasta osuudesta. On hyvä muistaa, että avioehtosopimus ei poista lesken perintöoikeutta, mutta voi vaikuttaa siihen, missä suhteessa lesken kuolinpesä jaetaan ensin kuolleen puolison ja lesken omien perillisten kesken.
Jos perittävältä ei ole jäänyt rintaperillisiä eikä hän ole ollut kuollessaan avioliitossa, kuolinpesä jaetaan toiseen parenteeliin kuuluvien sukulaisten kesken. Toiseen parenteeliin kuuluvia sukulaisia ovat perittävän vanhemmat, sisarukset ja näiden jälkeläiset. Jos perittävän äiti ja isä ovat elossa perittävän kuolinhetkellä, menee omaisuus heille puoliksi. Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret kuolleen vanhemman osuuden. Jos joku sisaruksistakin on kuollut, tulevat hänen sijaansa hänen jälkeläisensä. Sijaantulo-oikeus on rajoittamaton. Jos sisaruksia tai näiden jälkeläisiä ei ole jäänyt, mutta toinen vanhemmista on elossa, saa elossa oleva vanhempi perittävän jäämistön kokonaan.
Siinä tapauksessa, että toiseenkaan parenteeliin kuuluvia perillisiä ei ole elossa perittävän kuolinhetkellä, jaetaan omaisuus kolmanteen parenteeliin kuuluvien sukulaisten kesken. Kolmanteen parenteeliin kuuluvia sukulaisia ovat perittävän isovanhemmat sekä tädit ja sedät. Jos perittävän isovanhemmat ovat elossa, he saavat koko omaisuuden. Jos isovanhemmat ovat kuolleet, jaetaan omaisuus perittävän elossa olevien tätien ja setien kesken. Toisin kuin kahdessa ensimmäisessä parenteelissa, kolmannessa parenteelissa ei ole rajatonta sijaantulo-oikeutta. Tämä tarkoittaa sitä, että lakimääräinen perimysoikeus rajoittuu perittävän täteihin ja setiin. Näiden jälkeläiset eli perittävän serkut eivät peri.
Jos perittävältä ei ole jäänyt perintöön oikeutettuja sukulaisia eikä hän ole tehnyt testamenttia, menee perintö valtiolle. Valtiokonttori voi tietyin edellytyksin päättää perintönä saadun omaisuuden luovuttamisesta joko kokonaan tai osaksi perittävän läheiselle taikka muulle laissa määritetylle taholle.