Lapset

• lapsen huolto
• lapsen asuminen
• lapsen tapaamisoikeus
• lapsen elatus

Hoidamme lasten huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevia asioita. Avustamme mm. sopimusten laadinnassa, neuvotteluissa ja oikeudenkäynneissä. Toimistollamme on kokemusta myös vaativista lapsiin liittyvistä oikeudenkäynneistä.

Lapsen huolto

Avioliitossa olevat lapsen vanhemmat ovat molemmat automaattisesti lain nojalla lapsensa huoltajia. Avoliitossa syntyneen lapsen huoltaja lain nojalla on yksin äiti. Isyyden vahvistamisen jälkeen vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapsen yhteishuoltajuudesta. Sopimus tulee vahvistaa lastenvalvojalla tai käräjäoikeudessa.

Kun lapsi on vanhempiensa yhteishuollossa, huoltajat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä. Huoltajat tekevät yhdessä myös lasta koskevat päätökset, kuten päätökset lapsen nimestä, uskonnosta, terveydenhoidosta ja koulusta. Vastaavasti jos lapsella on vain yksi huoltaja, hän päättää yksin lapsen asioista. Viranomaiset antavat lasta koskevia tietoja vain lapsen huoltajalle.

Avioerotilanteessa lapsi jää yleensä vanhempiensa yhteishuoltoon, mikä tarkoittaa sitä, että vanhempien tulee päättää avioeron jälkeenkin yhdessä lapsen asioista. Jos vanhemmat eivät pysty sopimaan yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista asioista, kummalla tahansa vanhemmista on mahdollisuus viedä lapsen huoltoa koskeva riita joko tuomioistuinsovitteluun eli ns. follo-sovitteluun tai oikeuden ratkaistavaksi. Käräjäoikeus voi vahvistaa vanhempien sovittelussa tekemän sopimuksen, jolloin se rinnastuu käräjäoikeuden tuomioon ja on täytäntöönpanokelpoinen.

Lapsen asuminen

Kun yhteishuollossa olevan lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä, tulee ratkaista, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Vaikka lapsi asuisi vuoroviikoin kummankin vanhemman luona, lapsen virallisen asuinpaikan on oltava jommankumman luona. Lapsen asuinpaikka vaikuttaa moneen asiaan, kuten lapsilisään, mahdolliseen asumistukeen ja lapsen kouluun.

Lapsen tapaamisoikeus

Tapaamisoikeuden tarkoitus on turvata lapsen oikeus tavata ja pitää yhteyttä myös siihen vanhempaan, jonka luona lapsi ei asu. Vanhemmat voivat sopia yhdessä siitä, miten lapsi tapaa vanhempiaan, mutta suositeltavaa on laatia tapaamisista tarkempi sopimus. Jos vanhemmat eivät pääse tapaamisista keskenään sopuun, lapsen tapaamisoikeutta koskevan riidan voi viedä tuomioistuimen päätettäväksi. Asiaa on mahdollista käsitellä myös tuomioistuinsovittelussa.

Lapsen elatus

Lain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Oikeus elatukseen päättyy lapsen täytettyä kahdeksantoista vuotta. Tämän jälkeen vanhemmat vastaavat tietyin edellytyksin lapsen koulutuskustannuksista. Lapsella on tilanteesta riippuen oikeus ns. koulutusavustukseen, jos se harkitaan kohtuulliseksi.

Vanhemmat voivat sopia lapsen elatuksesta lapsen asuinkunnan lastenvalvojan luona. Lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen ja vahvistettu sopimus vastaa tuomioistuimen antamaa päätöstä elatusavusta. Jos vanhemmat eivät pääse keskenään sopimukseen elatuksesta, elatusapua koskevan riidan voi viedä oikeuden ratkaistavaksi. Päätöksen lapsen elatuksesta tekee siis viimekädessä tuomioistuin. Elatusapuriidassa voidaan käyttää myös tuomioistuinsovittelua.