Heinäkuun 2019 alusta lukien yksityisiltä osakeyhtiöiltä on poistunut vähimmäisosakepääomaa koskeva vaatimus. Saamaan aikaan on toisaalta mm. juuri yksityisiä osakeyhtiöitä alkanut koskea uusi velvollisuus ilmoittaa kaupparekisteriin yrityksen tosiasialliset edunsaajat.
Osakeyhtiö ei enää tarvitse osakepääomaa
Osakeyhtiö voidaan jatkossa perustaa ilman yhtiöön sijoitettavaa pääomaa, ja vastaavasti aiemmin perustetun yhtiön osakepääoma on mahdollista alentaa nollaan. Ennen nyt kysymyksessä olevaa lainmuutosta yksityisen osakeyhtiön vähimmäisosakepääoma oli 2 500 euroa. Vähimmäisosakepääomavaatimuksesta on luovuttu nyt yksityisten osakeyhtiöiden lisäksi myös asunto-osakeyhtiöissä ja keskinäisissä kiinteistöosakeyhtiöissä, joskin niiden kohdalla muutoksen käytännöllinen merkitys on vähäisempi. Julkisia osakeyhtiöitä koskee edelleen 80 000 euron suuruinen vähimmäisosakepääomavaatimus.
Yksityisen osakeyhtiön vähimmäispääomavaatimuksesta luopuminen lisännee osakeyhtiömuodon houkuttelevuutta aloitettavan yritystoiminnan muotona. Toimintaa yksin aloittavalle yrittäjälle vaihtoehtoina ovat käytännössä joko osakeyhtiön perustaminen tai toiminta yksityisenä elinkeinonharjoittajana eli ns. toiminimellä. Osakeyhtiössä osakkeenomistajana oleva yrittäjä ei osakeomistuksensa perusteella vastaa yrityksen velvoitteista, kun taas yksityinen elinkeinonharjoittaja vastaa henkilökohtaisesti kaikista yritystoimintansa velvoitteista. Moni aloittava yrittäjä, joka aiemmin olisi aloittanut yksityisenä elinkeinonharjoittajana ja vasta toiminnan kasvaessa perustanut osakeyhtiön, päätynee jatkossa toiminnan käynnistämiseen heti osakeyhtiömuodossa.
Yritysmuodon valinnassa on kuitenkin edelleen otettava huomioon, että osakeyhtiö edellyttää enemmän hallinnointia siitä aiheutuvine kustannuksineen kuin yksityinen toiminimi. Lisäksi yritystoiminnan aloittaminen edellyttää jotakuinkin aina jonkin verran alkupääomaa, ja jos toimintaa varten on tarpeen hankkia velkarahoitusta, yrittäjä usein joutuu henkilökohtaiseen takausvastuuseen suhteessa luotonantajiinsa, oli yritysmuoto sitten mikä tahansa. Yritykseen mahdollisesti sijoitettavan oman pääoman käsittelyn kannalta minimiosakepääomavaatimuksen poistuminen kuitenkin lisää joustavuutta, kun kaikki osakkeenomistajien yhtiöön sijoittamat varat on mahdollista merkitä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, josta varoja voidaan osakepääomaan verrattuna huomattavasti yksinkertaisemmin haluttaessa myös jakaa osakkeenomistajille.
Osakeyhtiön on ilmoitettava yhtiön tosiasialliset edunsaajat kaupparekisteriin
Tosiasiallisten edunsaajien käsite sekä niiden ilmoittaminen ja rekisteröinti perustuvat rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevaan lakiin eli ns. rahanpesulakiin sekä EU:n direktiiveihin.
Yrityksen tosiasiallisena edunsaajana pidetään sellaista henkilöä, 1) joka omistaa yli 25 prosenttia yrityksen osakkeista suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta tai 2) jolla on yli 25 prosentin osuus yrityksen äänimäärästä suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta taikka 3) joka käyttää yrityksessä tosiasiallista määräysvaltaa muulla perusteella (esim. osakassopimuksen mukaan). Yrityksen tulee itse tunnistaa edunsaajansa. Tiedot edunsaajista eivät kaupparekisterissä ole muiden kaupparekisteritietojen tapaan julkisia, vaan niitä luovutetaan vain sellaisille tunnistetuille asiakkaille, joilla on tiedoille rahanpesulain mukainen käyttötarkoitus.
Ilmoitusvelvollisuus ei koske samalla tavalla kaikkia yrityksiä ja yhteisöjä. Ilmoitusvelvollisuuden piirissä ovat kaikki yksityiset osakeyhtiöt, mutta julkisista osakeyhtiöistä vain ne, jotka eivät ole pörssiyhtiöitä. Yksityiset elinkeinonharjoittajat, asunto-osakeyhtiöt, keskinäiset kiinteistö-osakeyhtiöt, yhdistykset, säätiöt ja uskonnolliset yhdyskunnat eivät myöskään tee ilmoitusta. Siitä huolimatta myös asunto-osakeyhtiöillä, keskinäisillä kiinteistöosakeyhtiöillä, yhdistyksillä, säätiöillä ja uskonnollisilla yhdyskunnilla on rahanpesulaissa tarkoitetut tosiasialliset edunsaajansa. Tästä sinänsä harhaanjohtavasta käsitteistöstä huolimatta on aina muistettava, että näiden organisaatioiden toiminnan tarkoitus on pääsääntöisesti kokonaan muu kuin tuottaa etua niiden rahanpesulaissa tarkoitetuille ”tosiasiallisille edunsaajille”, joita esimerkiksi aatteellisen yhdistyksen kohdalla ovat yhdistyksen rekisteriin merkityt hallituksen jäsenet.