Teknisen kehityksen myötä erilaiset digitaaliset järjestelmät ja palvelut ovat saaneet yhteiskunnassamme koko ajan suuremman merkityksen. ”Digi” on päivän sana. Tämä kehitys ei kuitenkaan juuri ole koskettanut omasta jäämistöstä määräämistä. Perintökaaren mukaan testamentti on edelleen tehtävä kirjallisessa muodossa, ja sekä testamentin tekijän että kahden todistajan on merkittävä siihen allekirjoituksensa. Jonkinlaista siirtymää sähköistä maailmaa kohden tosin edustaa eräs Rovaniemen hovioikeuden ratkaisu vuodelta 2014, jossa hyväksyttiin testamentin tekijän omakätiseksi allekirjoitukseksi skannattu ja hänen itsensä testamenttiasiakirjalle siirtämä allekirjoitus. Itse testamentti on kuitenkin kirjallinen fyysisessä muodossa oleva asiakirja. Ennen kuin käytettävissämme on digitaalisessa muodossa oleva sähköinen testamentti, ”eTestamentti”, on odotettava lainsäätäjän toimia.
Kun nykyhetkellä puhutaan digitaalisuudesta testamentin yhteydessä, on kysymys vain perinteisellä testamentilla olevista digitaalisessa muodossa olevaa omaisuutta koskevista määräyksistä. Digitaalisuus-termin käyttö, ”digipuhe”, on sekin itsessään hieman epäonnistunutta. Digitaalisuus kun tarkoittaa ylipäätään sitä, että tiedon käsittelyssä käytetään menetelmää, jossa tieto esitetään täsmällisinä arvoina, joita on rajallinen määrä. Esimerkiksi helmitaulu, morsekoodi, pistekirjoitus ovat digitaalisia järjestelmiä. Kun digitaalisella varallisuudella viitataan nimenomaan sähköisten digitaalisten järjestelmien muodossa käsiteltävään varallisuuteen, olisi osuvampaa puhua vain sähköisestä varallisuudesta. Kenties digipuheen suosion salaisuus on, että ”digitaalisuus” kuulostaa suomalaisissa korvissa hienolta.
Siinä, että sähköisessä muodossa olevasta omaisuudesta määrätään testamentissa, ei sinänsä ole mitään ongelmaa. Aineettomatkin oikeudet siirtyvät eteenpäin perintönä niiden haltijan kuoltua. Sähköisiin järjestelmiin kiinnittyvät oikeudet eivät tee tästä poikkeusta. Entistä useammat omaisuuslajit, joita ennen käsiteltiin fyysisten kappaleiden (raha) tai asiakirjojen (velkakirjat, osakekirjat) muodossa, ovat nykyään sähköisessä muodossa käsiteltäviä, eikä tämä käsittelymuoto tai -alusta vaikuta tai saakaan vaikuttaa niiden siirtymiseen perintönä. Kehitys on tuonut mukanaan myös uusia omaisuuslajeja, kuten virtuaalivaluutat, jotka alun perinkin ovat vain sähköisessä muodossa (esimerkiksi Bitcoin, Ether).
Vaikka sähköistenkin oikeuksien siirtyminen perintönä periaatteessa on selvää, kysymyksiä ja ongelmiakin voivat aiheuttaa erityisesti perinnönjättäjällä olevat oikeudet erilaisiin sähköisiin palveluihin. Kyse on niiden käyttäjätileistä ja -profiileista. Koko ajan yleistyvä kysymys on, miten perillisten tulisi toimia esimerkiksi perinnönjättäjällä olleiden sosiaalisen median käyttäjäprofiilien suhteen. Palveluntarjoajat ovat usein Yhdysvalloissa, eivätkä ne välttämättä tunnusta Suomessa pätevästi toimivan jäämistöhallinnon oikeutta saada tietoja tai määrätä kuolleen henkilön käyttäjätilistä tai sen sisällöstä, kuten sähköposteista. Jotkut sähköiset palvelut ovat kuitenkin jo tavalla tai toisella varautuneet käyttäjän kuolemaan. Esimerkiksi Google-tilillä, jonka kautta hallinnoidaan Googlen palveluita (YouTube, Google Drive, Gmail, Blogger), on käyttämättömyyden hallinta -ominaisuus. Sen avulla on mahdollista määritellä, mitä tilille tapahtuu haltijan kuoleman jälkeen. Facebook puolestaan mahdollistaa ”perintöyhteyshenkilön” asettamisen. Perintöyhteyshenkilö hallinnoi tiliä sen käyttäjän kuoltua. Jotkut palvelut sen sijaan eivät ole antaneet käyttäjälle erityisiä toimintamahdollisuuksia kuoleman varalta, mutta käytännössä omaisilla on mahdollisuus sulkea tili käyttäjän kuoleman jälkeen, kun he vain toimittavat palvelulle sen pyytämän selvityksen käyttäjän kuolemasta (näin esimerkiksi Twitter, LinkedIn).
Jos perinnönjättäjä haluaa eläessään varmistua hänellä olevien sähköisten palveluiden käsittelystä tietyllä tavalla hänen kuolemansa jälkeen, asia voi olla mahdollista toteuttaa testamenttimääräyksin. Esimerkiksi testamentin saajalle voidaan testamentin vastaanottamisen ehdoksi asettaa, että hän sulkee testamentin tekijän sähköiset käyttäjätilit ja -profiilit. Jos taas perinnönjättäjälle ei ole tarvetta varmistua häntä koskevien sähköisten tietojen käsittelystä juuri tietyllä tavalla, mutta kuitenkin halu helpottaa omaisten työtä hänen kuolemansa jälkeen, voi jo pelkkä omaisia varten laadittu vapaamuotoinen luettelo perinnönjättäjän käytössä olevista sähköisistä palveluista olla hyödyllinen.