Ottiko poliisi yhteyttä rikosepäilyn vuoksi? Riippumatta siitä, onko epäilyyn aihetta, ei kuulusteluun kannata lähteä ilman avustajaa. Etenkin näin on, jos mielestään ei ole tehnyt mitään väärää. Avustajaksi on syytä valita rikosoikeudenkäyntejä hoitava asianajaja.
Lain mukaan poliisin on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, että on tehty rikos. Kun henkilölle ilmoitetaan, että häntä epäillään rikoksesta, on hänelle viipymättä myös ilmoitettava, mistä rikoksesta on kysymys. Viimeistään tämä on ilmoitettava ennen hänen kuulemistaan esitutkinnassa. Tässä vaiheessa esitutkinta on todennäköisesti jo edennyt siihen vaiheeseen, että poliisi on selvittänyt tapahtumia, hankkinut näyttöä ja kuullut todistajien kertomuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että poliisi tietää syyn sille, miksi epäiltyä kuullaan. Sen sijaan epäilty ei kuulusteluun mennessään vastaavasti tiedä, mitä tietoja poliisilla jo on.
Esitutkinnassa poliisin tehtävänä on selvittää asian laadun edellyttämällä tavalla epäilty rikos. Näin ollen siinä vaiheessa, kun jotakuta epäillään, pyrkii poliisi hankkimaan näyttöä rikosepäilyn tueksi. Poliisikuulusteluissa annetut vastaukset kirjataan esitutkintapöytäkirjaan, joka esitutkinnan valmistuttua toimitetaan syyttäjälle syyteharkintaa varten. Syyteharkinnan jälkeen näitä kuulusteluissa annettuja vastauksia käytetään aikanaan oikeudenkäynnissä. Epäillyn kuulusteluissa kertomaa voidaan tällöin käyttää häntä vastaan.
Lain mukaan epäillyllä on oikeus käyttää avustajaa jo esitutkinnassa. Avustajan tehtävänä on valvoa epäillyn etuja. Avustajan ottaminen mukaan prosessiin jo siinä vaiheessa, kun epäiltyä kuullaan esitutkinnassa ensimmäistä kertaa, parantaa puolustuksen mahdollisuuksia. Näin ollen pääsääntönä on, että epäilyä voidaan auttaa sitä paremmin, mitä aiemmin tämä ottaa yhteyttä avustajaan.